Suvarnabhumi Airport, Bangkok, Thaimaa, 30.11.2010 klo 8.20

Loppu lähenee Bangkokissa. Taas meni pari viikkoa kuin huomaamatta ja koulun järjestämissä jäähyväisjuhlissa huomasimme että vaihto alkaa oikeasti olla lopuillaan. Siis koulu loppuu, reissua on vielä onneksi jäljellä pari kuukautta.

Viimeiset päivät Balilla sujuivat leppoisissa merkeissä. Eka päivä lepäiltiin altaalla ja seuraavana vuokrattiin skootteri, jonka kanssa pääsimme näkemään miltä Bali näyttää turistimestojen ympärillä. Jo muutaman kilsan päässä Kutalta löytyy rauhallisia maalaisalueita, kauniita riisipeltoja ja lähes tyhjiä hiekkarantoja. Jos menette saarelle niin lähtekää ihmeessä tutustumaan hiukan muuallekin kuin hotellin altaalle ja McDonaldsiin. Skootterilla ajelua tosin haittaa hiukan Indonesian kaoottinen liikenne ja Balin poliisit. He pysäyttävät turisteja hyvän tilipussin toivossa, ja ilman kansainvälistä ajokorttia ajavalta ulkomaalaiselta viedään yleensä kaikki lompakossa olevat rahat.

Sadekauden päätösjuhlassa lähetettiin
lyhtyjä taivaalle

Indonesian jälkeen palasimme Bangkokiin, jossa pyörimme Sannan kanssa vielä pari päivää. Bangkokia kutsutaan myös shoppailijan paratiisiksi. Sanna oli sen myös kuullut, joten hieronta tuli todella tarpeeseen sen jälkeen kun olin seurannut kenkien ja laukkujen perässä juossutta naista pari päivää. Sannan piti ikävä kyllä lähteä takaisin Suomeen, joten oli aika palata hetkeksi arkeen eli erinäisten juhlien ja urheilulajien pariin.

Koh Sametin maisemia

Onneksi arki ei tällä kertaa kestänyt kauan, sillä lähdimme Markuksen kanssa tutustumaan Bangkokin lähirantoihin parin päivän jälkeen. Lähin paratiisisaari Samet ei ollut muuttunut parissa vuodessa juurikaan, pysähdyimme siellä myös maailmanympärimatkan aikana. Tiet olivat edelleen järkyttävässä kunnossa, joten skootterilla ajelu toimii erittäin hyvänä motocross-harjoitteena. Hiekka kimalteli auringossa täydellisen valkoisena ja illalla ranta täyttyi tulikeppejä pyörittelevistä paikallisista. Saaren huonoin puoli löytyy veden alta, oikein säälitti katsella sameassa vedessä ensimmäistä sukelluskurssiaan suorittavia turisteja.

Koh Sametin jälkeen lähdimme takaisin Bangkokiin päin, mutta teimme stopin Thaimaan suurimpaan turistirysään Pattayaan. Se olikin enemmän kuin tarpeeksi. Alkuun kävimme pelaamassa elämäni ensimmäiset oikeat golf-kierrokset, ja tuloksen (9xpar-3, ekalla kierroksella +26 ja tokalla +16) perusteella Tigerin kannattaa olla varuillaan. Jo golf-kentällä tajusimme tulleemme hiukan erilaiseen paikkaan, sillä kentällä olleista kahdeksasta pelaajasta kuusi oli suomalaisia.

Pilvenpiirtäjiä ja aurinkotuoleja Pattayalla

Golfin jälkeen painelimme skootterillamme ympäri kaupunkia, ja löysimme sen mitä odotimmekin: pilvenpiirtäjähotellien vieressä olevalla parin kilometrin pituisella rannalla on enemmän rantatuoleja kuin hiekkaa, venäläisiä turisteja on enemmän kuin paikallisia ja yöllä gogo-baarien neon-valoja on enemmän kuin katulamppuja. Ensimmäistä kertaa Aasian-turneen aikana löysimme myös ei-hymyileviä ja palveluhaluttomia paikallisia.

Pattayan jälkeen olikin taas vuorossa muutama päivä normielämää eli yksi koulutunti, paljon urheilua ja jo mainitsemani jäähyväisjuhlat. Bangkokista löytyy jatkuvasti uusia ulottuvuuksia. Tällä kertaa juhlat olivat pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa, ja uudesta perspektiivistä kaupunki näytti jälleen kerran hiukan entistä isommalta.

Nyt Thaimaahan tutustuminen jatkuu, ollaan lähdössä Khao Lakiin Etelä-Thaimaahan vanhempieni kanssa. Paikka tunnetaan parhaiten ikävistä merkeistä kuuden vuoden takaisesta tsunamista. Esimerkiksi Aki Sirkesalo jäi sinne perheineen ja tuleva presidenttimmekin pelastui vain täpärästi kyseisestä kylästä. Toivottavasti hieno ranta ja muut iloiset asiat ovat kuitenkin pääosassa tällä kertaa.

Muutama uusi kuva täällä ja täällä.