Vikat hetket Bangkokissa menivät jälleen ohi nopeasti. Vanhemmilleni kaupunki näytti oudoimmat puolensa heti ekana päivänä, sillä kuninkaan syntymäpäivä sattui sopivasti samaan hetkeen. Thaimaalaiset todella rakastavat kuningastaan, ei voi muuta sanoa. Suurin koskaan näkemäni ihmisjoukko kokoontui illalla kotimme viereisen sillan läheisyyteen. Ohjelmassa oli ilotulitusta, joki oli täynnä värikkäitä veneitä ja ihmiset lähettivät valkoisia lyhtyjään taivaalle. Kuusikaistainen tie oli täynnä ihmisiä joka suuntaan, oman veikkauksen perusteella siinä puhutaan jo miljoonista ihmisistä. 
Seuraavana päivänä käytiin eläintarhassa kääntymässä. Tarhan vierestä löysimme kuninkaan asunnon, joka on noin neliökilometrin kokoisella tontilla. Jouluvaloilla valaistu vallihauta ympäröi tonttia, joten emme päässeet kylään. Asunnon vierestä löysimme uudet juhlat, jälleen oli kadut täynnä väkeä jatkamassa kunkun synttäreitä. Ja kaikki on vielä selvin päin.. Tarjalla on vielä hiukan kurottavaa Thaimaan kuninkaan suosioon.
Ennen porukoiden Suomeen paluuta käytiin vielä syömässä Thaimaan korkeimman rakennuksen huipulla 300 metrissä. Bangkokissa on yli 50 reilu satametristä taloa, mutta tuosta kuvakulmasta katsottuna sata metriä ei hirveästi säväytä. Suosittelen käymään jos olette kaupungissa, melko täydellinen buffet hienoilla näkymillä reilu 15€.Loppureissu menikin juhliessa ja niistä toipuessa, taisi väliin mahtua yksi koulupäiväkin. On se kumma kun aika kuluu niin nopsaan, viimeiset päivät hoettiin sitä miten tuntuu että vaihto vasta alkoi. Noh, oli aivan mahtava porukka ja koko ajan jotain uutta nähtävää ja koettavaa, kai se aika silloin lentää. Jos joku miettii kannattaako lähteä vaihtoon, niin voin kahden kokemuksen pohjalta kertoa että ehdottomasti. En ole vielä törmännyt keneenkään kuka olisi katunut sitä päätöstä.
RSS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti